Keski-Pohjamaan Mehiläishoitajat ry alku
| Etusivu | Johtokunta | Tietoa meistä | Mehiläiset | Hoitovinkit | Siitepölyt | Hunaja reseptejä | Kuvia | Linkit | Jäsenille |


Keski-Pohjanmaan Mehiläishoitajat ry


Hyvä luonnonystävä

Pölyttäjähyönteiset ovat välttämättömiä luonnon monipuolisuuden kannalta ,koska on kukkivia kasveja jotka eivät pölyty eivätkä voi lisääntyä ilman pölyttäviä hyönteisiä.

Mehiläinen pölyttää kasveja jopa 2-3 km etäisyydeltä pesistä, lisäten siemen ja marjasatoa. Sato nousee sitä paremmin mitä lähempänä pesät sijaitsee.

Syömällä omalta paikkakunnalta kerättyä hunajaa teet arvokasta työtä lähiseutusi hyväksi.

Luonnonvaraiset kukkaniityt lisääntyvät ja marjasato kasvaa, josta hyötyvät kaikki luonnonystävät,.. niin kotipuutarhurit, luonnossa kulkijat, marjastajat, kuin metsän linnut ja eläimet.

Luonto on yhteinen asia.

Makein tapa auttaa luontoa on syömällä lähellä tuotettua hunajaa.


Keski-Pohjanmaan Mehiläishoitajat ry:n puolesta Tuomo Karppi


Mehiläisistä yhtä sun toista

Mehiläiset asuvat yhteiskuntana pesälaatikoissa. Pesässä voi olla kesällä jopa 60 000 mehiläistä. Jokaisella pesän jäsenellä on oma tehtävänsä. Toiset keräävät mettä ja siitepölyä, toiset siivoavat. Osa hoitaa toukkia tai rakentaa kennoja.

Pesässä asuu työläisiä, kuhnureita ja kuningatar eli emo.

Kuningatar on pesän suurin mehiläinen ja niitä on vain yksi. Sen tehtävänä on tuottaa jälkeläisiä. Emon voi elää jopa 4 vuotta.

Työläisillä on monia tehtäviä, kuten pesän rakentaminen ja siivoaminen, vartioiminen, toukkien hoitaminen ja ruuan keruu. Työläiset ovat aina naaraita. Työläisen elinikä 1,5 - 9 kk niitä on pesässä vuodenajasta riippuen jopa 60 000 kpl.

Pesän koiraat eli kuhnurit parittelevat uusien kuningattarien kanssa. Kuhnureiden elinikä on noin 2 kk ja pesässä niitä 0 - 500 kpl.


Mehiläiset työn touhussa. Voikukkasiitepölyä mene pesään.

Mehiläisrotuja on monta, mutta Suomessa hoidetaan pääasiassa kolmea eri rotua: Italiainen, Krainilainen ja Pohjolan mehiläinen.

Miten hunajaa tehdään?

Mehiläiset keräävät kasveista mettä, jonka ne muuttavat hunajaksi. Aikuiset mehiläiset syövät hunajaa ja toukat siitepölyä.

Mehiläistarhaajat kasvattavat mehiläisiä pesälaatikoissa. Tarhaaja pitää huolen, että mehiläisillä on riittävästi tilaa ja ravintoa. Syksyllä tarhaaja kerää pesistä hunajan. Jonka hän linkoaa hunajalingolla hunajakennoista ja pakkaa sen myytäväksi.

Pesiä Langstroth kalustolla. Käsikäyttöinen hunajalinko

Mehiläisten parveilu

Mehiläiset lisääntyvät ja pesä käy ahtaaksi. Saattavat mehiläiset tällöin lähteä parveilemaan paremman tekemisen puutteessa. Esimerkiksi omaan savupiippuun saapuva parvi on näyttävän kokoinen mehiläispallo. Sitä ei kannata säikähtää, se on täysin vaaraton. Tällöin kannattaa ottaa yhteys alueella olevaan mehiläistarhaajaan. Hän saa parven helposti talteen ja asettumaan uuteen pesään.

Karannut parvi

Tiesitkö?

Mehiläisten valmistamassa hunajassa on yli 200 eri ainetta. Ihminen ei kykene valmistamaan aitoa hunajaa.

Yksi mehiläinen kerää ainoastaan puoli teelusikallista hunajaa elämänsä aikana.

Mehiläiset lentävät jopa kolmen kilometrin päähän pesästään etsiessään ruokaa.


Sivun alkuun
Etusivulle